Workin' for MCA, tottakai aloitusbiisukkana. Setti koostui pelkästään 70-luvun "hiteistä", jota pidin pienehkönä pettymyksenä, sillä ysäri-lynnärikin olisi maistunut. Jokatapauksessa perushititkin toimivat kuin halko.

Simple Man, That Smell, Tuesdays Gone...ah, kyllä maittoi. Johnny Van Zantin lavakarismassa ei ollut mitään epäselvää tai ontuvaa, varsin hyvin on täytetty ja otettu omaksi isoveli Ronnien saappaat. Kitaristi Rickey Medlocke oli varsin tärkeä osa bändisoundia ja sooloja. Ainut alkuperäinen Skynnäri Rossingtonin Gary oli vähän varjossa, liekö krapula vaiko suru menetetyistä bänditovereista? Rumpalina oli vähän alienin näköinen jatkuvasti hymyilevä sähkötukka ja tokana kitaristina hyvin stailattu etelän kaitapeppuinen roku. Niinja bassossa punasteli vähän aremman oloinen miekkonen, mutta tonttinsa hoisi kunnialla.

Hyvinkin tyydyttävä paketti, kestoa aika tasan puolitoista tuntia ja Freebirdin soolot toimivat kuin pitikin, kiitos iki-inkkari Medlocken. Eikä Johnnie poika unohtanut laittaa respektiä taivaisjoukoille, miltei joka biisin alussa meni kunniaa Billylle tai muille kaatuneille.

Taustalakanan "Gods & Guns" slogan selvisi vasta keikan jälkeen vieraillessani bändin kotisivuilla. Kyseessä syyskuun lopulla ilmestyvän uuden studioalbumin nimi, ensimmäisen sitten vuoden 2003 Vicious Cyclen. Namia. Toivottavasti keikkasettiinkin alkaa tihkua uusia biisukoita ja niitä oikeasti hyviä ysäri-rallejakin.